Törmäsin pyytämättä naamakirjan uutisvirrassa Lähitapiolan mainosvideoon, jossa nuori perheenisä kertoi oman lyhyen tarinansa säästämisestä ja sijoittamisesta. Kenelle tahansa rahastoyhtiön uudelle potentiaaliselle asiakkaalle Villen sympaattinen esitys näyttäytyy järkevänä pohdiskeluna. Oppirahansa jo maksaneille video kertoo karun tarinan siitä, kuinka hukassa aloitteleva sijoittaja rahalaitosten markkinointiviidakossa.
Videon perimmäinen ongelma sijoittajan näkökulmasta on sama kuin missä tahansa liiketoiminnassa. Rahastoyhtiön tarkoitus on tuottaa liiketoiminnallaan mahdollisimman paljon arvoa – omistajilleen. Taitavan markkinoinnin avulla tämä piilotetaan kauniiseen kääreeseen, joka tarjoillaan valmiina tuotteena sinisilmäiselle kuluttajalle.
Vaikka videolla Ville edustaa rahastoyhtiön paketin käärettä, samalla hänessä kiteytyy esimerkinomaisesti hukkunut suomalainen rahastosäästäjä.
Miksi kannattaa sijoittaa?
Ville kertoo videolla sijoittavansa arjen haaveisiin (lomamatkat) ja yllätyksiin (hajonnut astianpesukone). Kuulostaako oudolta? Ainakin pitäisi, nimittäin Lähitapiolan omassa rahastoesitteessä todetaan, että ”Rahasto-osuudet on tarkoitettu pitkäaikaisiksi sijoituskohteiksi. Tämän vuoksi rahastoyhtiöllä on normaalin lunastuspalkkion lisäksi sääntöjen mukaan oikeus periä 2 %:n suuruinen lunastuspalkkio, jos osuudenomistaja lunastaa osuutensa alle 1, 3 tai 6 kuukauden kuluessa (rahastosta riippuen) niiden merkinnästä.”
Koska pesukoneen hajoamisen (tai muun arjen yllätyksen) ajankohtaa on vaikea ennustaa, kannattaa sitä varten pitää tarvittava hätävara käteisenä pankkitilillä. Monet rahastosijoitukset pitävät myös sisällään sen verran riskiä, jonka vuoksi en ymmärrä rahastoyhtiön suosittelevan säästämistä lomamatkaa varten rahastoon. Jos minä en näe mielekkäänä säästää seitsemää vuotta lomamatkaani varten, tuskin se on sitä Villellekään.
Parhaan tuoton rahastoyhtiö saa asiakkaasta, joka ei anna sijoituksen levätä rauhassa, vaan jostain syystä merkitsee ja lunastaa rahasto-osuuksia mahdollisimman paljon lyhyen ajan sisällä. Tämä on se perimmäinen syy, miksi Ville suositteli rahastosijoittamista säästämistavaksi uuden pesukoneen hankintaa varten.
Sijoittaminen on pitkäjänteistä puuhaa. Jokaisen täytyy miettiä syynsä sijoittaa omista lähtökohdista, mutta aikajanan täytyy olla pitkä. Muutaman vuoden sijoituksella hyvällä tuurilla voi saada omansa pois, mutta todelliset tuotot kääritään vasta hamassa tulevaisuudessa.
Keskity sijoittamisen kuluihin
Tarinan loppuosassa Ville toteaa, ettei ole lähtenyt sijoittamisella pikavoittoja hakemaan, mikä toki kuulostaa järkevältä. Jos rahastoyhtiö ei saa osuuksiaan veivaavaa parasta asiakasta, maltillinen asiakas käy myös hyvin. Maltillinen asiakas turvaa rahastoyhtiön kassavirran juoksevien kulujen muodossa.
Rahastoyhtiöillä on luonnollisista syistä tapana esittää rahastojen kulurakenne mahdollisimman monimutkaisesti, varsinkin yhdistelmärahastojen kohdalla, jotka toimivat monesti syöttörahastoina. Myös tässä yhteydessä LähiTapiola käy hyvästä esimerkistä.
Pienen etsiskelyn jälkeen LähiTapiolan sivuilta löytyy rahastojen hinnasto. Hinnasto kertoo esimerkiksi LähiTapiola Suoja yhdistelmärahaston vuosittaiseksi hallinnointipalkkioksi 0,5%, ilman muita (merkintä- tai lunastus-) kuluja. Pienellä präntätty lisätietoja sisältävä viite sivun alalaidassa tietää kertoa: ”Hallinnointipalkkion lisäksi veloitetaan sijoituskohteina olevien rahastojen perimät hallinnointipalkkiot. Tietoa toteutuneista kokonaispalkkioista eli juoksevista kuluista löytyy rahastoesitteestä.”
Jos sijoittaja jaksaa nähdä vaivaa kaivaa esille kyseinen Suoja- rahaston rahastoesite, hän saa huomata, että juokseviksi kuluiksi ilmoitetetaankin 0,85% vuodessa. Rahastoesite tietää kertoa myös seuraavaa: ”Lisätietoja kuluista löytyy rahastoesitteestä.”
Kuulostaa pahaenteiseltä – eikä turhaan: Viimeisen taulukon äärellä sijoittaja voi tehdä sen ikävän johtopäätöksen, että alkuperäinen 0,5 prosentin vuosittainen hallinnointipalkkio on tuplaantunut 1,02 prosentin juokseviksi kuluiksi, ja maksimissaan se voi nousta jopa kahteen prosenttiin. Tämän lisäksi ilmainen lunastuspalkkio on muuttunut 1-2 prosentin kiinteäksi kuluksi.
Älä anna tuottojen valua sormien läpi
Sijoittamisen kuluilla on valtava vaikutus mahdollisiin tuleviin tuottoihin ja ne ovat ainoa asia, johon sijoittaja pystyy valinnoillaan vaikuttamaan.
Oletetaan että Ville sijoittaa LähiTapiolan Suoja- rahastoon 100 euroa kuukaudessa 20 vuoden ajan 5%:n tuotolla. Puolen prosentin juoksevilla kuluilla kokonaiskulut ovat 2189 euroa, kun 1,02%:n juoksevilla kuluilla kokonaiskulut nousevat samassa suhteessa 4322 euroon.
Osakerahastojen osalta kulujen hajonta saattaa olla vielä suurempi. Morningstarin mukaan kallein Suomi-osakerahasto on Elite Suomi -rahasto, jonka vuosittaiset kulut ovat 2 prosenttia. Jos Ville päättää vaihtaa Eliten asiakkaaksi, samalla sadan euron panoksella, 7%:n vuosittaisella tuotolla, 20 vuoden kulut nousevat 7980 euroon. Ero on huomattava Suomen halvimpaan Nordnetin Superrahastoon – kulut 0 euroa.
Ojasta allikkoon ja allikosta polulle
Otin tähän artikkeliin silmätikuksi rahastoyhtiöistä LähiTapiolan, mutta sama harhaanjohtava logiikka löytyy kaikkien rahastoyhtiöiden markkinoinnista. Kaikki rahastoyhtiöt haluavat ryöstää asiakkaansa; kyse on vain siitä, kuinka röyhkeästi sen kehtaa tehdä.
Sijoittajan kannattaa miettiä, miten tulla mahdollisimman vähän ryöstetyksi. Rahastoyhtiöt, joilla on paljon varoja näyttävään markkinointiin, tekevät sen sijoittajalta ryöstetyillä tuotoilla: ”Sijoittajan maksamia kuluja käytetään rahaston toimintakustannusten, kuten markkinointi- ja jakelukustannusten, maksamiseen. Nämä kulut vähentävät sijoituksen mahdollista tuottoa.” – Suoja Rahastoesite
Jos et halua osallistua sijoitustuotoillasi Villen, Roosan tai Jounin tarinoiden kustannuksiin, kannattaa etsiä rahastoyhtiöistä vaihtoehtoja keskittymällä nimenomaan rahastojen kuluihin.
Edit: 26.6.2018
Selvitän tässä kappaleessa artikkelissa esiintyneitä epäselvyyksiä, jotka tulivat ilmi LähiTapiolan verkkonäkyvyydestä vastaavan kommenttien perusteella. Koko keskustelu on luettavissa tämän artikkelin lopussa.
Lunastuspalkkio
Artikkelissa viittasin LähiTapiolan sivuilta löytyneeseen vanhaan rahastoesitteeseen, jonka tiedot Suoja – rahaston kustannusten osalta olivat vanhentuneet. Voimassa olevan rahastoesitteen mukaan Suoja -rahastossa ei ole lunastuspalkkiota, mutta (keskustelun perusteella) ”lyhytaikaisten sijoitusten mahdollinen ylimääräinen lunastuspalkkio” voidaan jossain tilanteissa ottaa käyttöön – teoriassa.
Linkkiä vanhentuneeseen rahastoesitteeseen en enää löytänyt LähiTapiolan sivuilta.
Rahastojen markkinointi
Olen edelleen vahvasti sitä mieltä, että rahastojen kuluja käytetään osana rahastoyhtiöiden markkinointia, jos ei suoraan rahaston kassasta, niin ainakin välillisesti. Markkinoinnin maksaa aina kuluttaja, eikä sijoitusmaailma poikkea tästä.
Lyhytaikainen säästäminen rahastoissa
Olen edelleen myös vakuuttunut siitä, että sijoittajana Ville on hukassa, jos merkitsee rahasto-osuuksia säästääkseen uutta pesukonetta tai lentolippuja varten. Jos näin kuitenkin haluaa toimia, kannattaa varmistaa ettei rahastolla ole merkintä- tai lunastuspalkkiota edes teoriassa. Samalla kannattaa toivoa, että markkinat ovat noususuhdanteessa vielä muutaman vuoden. Muuten etelänmatka saattaa kuivua Tallinnan risteilyksi.
Edelleen kallis rahasto
Rahastoesitteen mukaan Suoja -rahaston TER (total expense ratio/juoksevat kulut) olivat vuoden 2017 osalta 0,85%. Lupaan seuraavassa artikkelissa antaa vinkin, kuinka sijoittaja paketoi oman yhdistelmä- rahaston viidenneksellä LähiTapiolan Suoja- rahaston juoksevista kuluista.
Mammuttiblogi 